Jumppa & Jooga

Jumppa tarkoittaa yleisessä merkityksessä hallittua sekä rytmikästä rasvanpolttoa ja lihaskunnon harjoittamista. Jumpalla kehitetään kykyä hallita oman kehonsa liikkeitä sekä koordinaatiota, kuten myös oman tilan hallintaa. Jumppaa harjoitetaan yleensä ryhmissä erilaisissa kuntokeskuksissa tai alueittan esimerkiksi koulujen liikuntasaleilla iltaisin. Jumppa-tunteja on sisällöltään paljon erilaisia. Joissain opetellaan erilaisia askelsarjoja, osa on vauhdikkaita ja melko tanssinomaisiakin tunteja. Toisilla tunneilla keskitytään enemmän lihaskuntoharjoituksien tekemiseen kuminauhojen ja painojen avulla, näillä tunneilla itse askelsarjojen osuus on usein pienempi.   Step-jumppa   Step-jumpassa tarkoituksena on penkille askeltaminen valitun rytmin ja musiikin tahdissa. Step-tunteja on eritasoisia: aloittelevalle on olemassa omat alkeisstep-ryhmät, missä harjoitetaan oman rytmitajun kehittämistä, jotta myöhemmin pystytään siirtymään monimutkaisempia askelsarjoja sisältäviin step-tunteihin edistyneemmille kuntoilijoille. Jos step-tunnin tehokkuutta halutaan nostaa tai se koetaan liian raskaaksi, voidaan joko lisätä tai vähentää laudan korkeutta, tai tehostaessa voidaan lisätä harjoitukseen myös hyppyjä.   Kuntopiiri, joka ei sisällä askelsarjoja kulkee nimellä circuit training. Circuit-tunneilla kierretään pisteeltä pisteelle suorittaen erilaisia lihasvoimaa ja aerobista kuntoa harjoittavia liikkeitä. Circuit sopii monille sekä aloitteleville, että pidempään harjoittaneille koska jokainen voi itse säätää kuormituksensa määrän ja vauhdin.   Aerobic ja step -jumppa ovat runsaissa määrin happea kuluttavia liikuntamuotoja, eli siis aerobisia liikuntamuotoja. Kumpikin sisältävät hyppyjä, sekä nopeita suunnan muutoksia ja usein yhdistettynä kuntosaliharjoitteluun ne harjoittavat myös luuston kehittymistä. Kestävyyden kehittyminen on paljon suurempaa kuin esimerkiksi normaalissa lihaskunnon harjoittamisessa painoja nostaessa. Energian kulutus on myös perinteiseen painojen nostamiseen nähden suurempi, koska tempo on usein jatkuva ja pitkäkestoisempi kuin salitreenissä, energiaa kuluu keskimäärin 300 kcal puolessa tunnissa.   Vesiaerobic   Vesi on erinomainen aerobicin harrastamisessa, koska vedessä kovakaan harjoittelu ei kuormia lihaksia, nivelsiteitä tai niveliä niin suuressa määrin kuin tavallinen aerobic. Vesi tukee ja kannattelee kehoa, sekä antaa liikkeitä suorittaessa tarpeellisen vastuksen. Lattiatasoon nähden vedessä liikkuminen on hyvin raskasta, joten liikkeisiin joudutaan keskittymään enemmän sekä myös tekemään hitaammin.   Veden antama tuki nähdään kuitenkin suurimpana etuna vesiaerobicissa normaaliin aerobiciin nähden. Kun vartaloa tuetaan veden omalla massalla, henkilö pystyy helposti säilyttämään tasapainonsa ja näin myös kehittämään yleistä koordinaatiota. Vedessä liikkuessa tulee myös yllättävän tietoiseksi omasta kehostaan, jokainen liike ja nivel toimivat hidastetussa yhteistyössä, joten niiden käyttäytymistä on helpompi seurata. Vedessä liikkuessa syntyy myös paljon pyörteitä, mistä on se hyöty, että ne hierovat ihoa jolloin pintaverenkierto vilkastuu automaattisesti, joten varsinaista alkulämmittelyä ei tarvita niin suuressa määrin kuin normaalissa aerobicissa.   Jooga   Joogaa ei pidä missään tapauksessa yhdistää perinteiseen jumppaan, koska vaikka konseptiltaan se voi muistuttaakin jossain määrin samaa asiaa, niin joogassa ei kuitenkaan tähdätä varsinaisesti lihaskunnon harjoittamiseen, vaan mielenrauhaan ja oman kehonsa tuntemiseen. Jooga kehitettiin tieteellisesti tarkoituksena luoda harjoitusmuoto koko ihmiskeholle sekä fyysisesti että henkisessä merkityksessä. Joogaa on pyritty kehittämään n. 5000 vuoden ajan kasvattamaan voimaa ja kestävyyttä kaikilla ihmiselle ominaisilla tasoilla, jotta harjoittaja voisi voittaa ympäristönsä fyysiset, sielulliset ja psyykkiset esteet.   Joogamuodot on jaoteltu erilaisiin ryhmiin, joille kaikille keskeistä on kehittää joogaajan oman kehon tuntemista ja parantaa terveyttä. Itse harjoitukset voivat olla hyvinkin erilaisia mielen tutkimisesta fyysiseen kehon harjoitukseen.   Jooga on kasvattanut suosiotaan etenkin länsimaissa ja myös suomessa ihmisten hakeutuessa tilaan, missä esimerkiksi suorituskeskittyneisyydellä ei ole varsinaista merkitystä kuten sillä on normaalissa työelämässä tai opiskelussa. Ihmiset usein kavahtavat joogan harjoittamista juurikin siitä syystä, että siinä ei pyritä kilpailuun, eikä fyysisesti näkyviin tuloksiin. Joogan tarkoituksena on vähentää stressiä, vahvistaa itsetuntoa sekä omien ajatustensa hallintaa ja mielen helpottamista arkipäiväisistä asioista. Jooga toimiikin tästä syystä henkilön itse itsensä psykiatrina. Jooga mielletään yhtenä terapiamuotona ja sitä suositellaan mm. univajeesta, paniikkikohtauksista ja erilaisista phobioista kärsiville.   Joogaa löytyy monenlaista, näistä esimerkkeinä Hathajooga, Sivanandajooga, Astangajooga sekä Raja-jooga. Astangajooga nähdään fyysisesti koettelevimpana, Raja-jooga yleisen mielen hiljentymisenä, Hathajoogassa taas harjoitetaan keskittyneesti hengityselimien ja hengitysrytmin hallintaa.